Transaktioanalyyttinen psykoterapia

Kysymyksiä ja vastauksia terapiasta ja koulutuksesta

TERAPIASTA

Mikä on terapian pääasiallinen teoreettinen viitekehys ja ketkä ovat sen oppi-isiä? Onko terapia ”sukua” jollekin muulle terapiamuodolle?

Teoreettinen viitekehys on transaktioanalyysi, joka pohjaa humanistiseen psykologiaan. Oppi-isä on amerikkalainen psykiatri Eric Berne (1910 – 1970).

Muita nimekkäitä TA:n kehittäjiä ovat Robert  ja Mary Goulding, Claude Steiner , Muriel James, Jacqui Schiff , Taibi Kahler,  Fanita English, Stephen Karpman, John Dusay, Franklin H. Ernst, Pam Levin,  Richard Erskine, Marilyn Zalcman, Carlo Moiso ja Charlotte Sills.

Transaktioanalyysi pohjautuu humanistiseen ja systeemiseen teoria perinteeseen ja on ”sukua” sekä psykoanalyyttiselle että kognitiiviselle terapialle. Berne oli alkuaan psykoanalyytikko.  Erityisesti kognitiivisen terapian piirin kuuluva skeematerapia on ajattelultaan lähellä transaktioanalyysia. Myös hahmoterapia on lähellä transaktioanalyysia mm. sitä kautta, että useat alkuaikojen transaktioanalyytikot ovat teoriaa ja terapiamenetelmiä kehittäessään käyneet vuoropuhelua hahmoterapian asiantuntijoiden kanssa ja useat transaktioanalyytikot myös tänään käyttävät työssään hahmoterapian menetelmiä.

Mitkä teoreettiset ja kliiniset seikat erottavat transaktioanalyysin  muista lähekkäisistä terapioista, ts. mikä on tyypillistä juuri tälle terapiamuodolle?

Sopimuksellisuus ja muutos tavoitteena

Transaktioanalyysissa keskeistä on muutokseen pyrkiminen ja tämän muutostavoitteen määritteleminen sopimukseksi, jossa ovat mukana sekä asiakas että terapeutti. Henkilökohtainen muutos nähdään päätöksellisenä mallina – varhaiset päätökset voidaan muuttaa.    Ymmärryksen lisääminen ei ole päämäärä sinänsä, vaan väline muutoksen aktiivisessa prosessissa.  Muutos koostuu päätöksestä toimia toisin ja sen jälkeen toteuttaa se. Muutokseen tähtäävien sopimusten päämääränä on edistää asiakkaan vapautumista ns. käsikirjoituksestaan, eli varhain lapsuudessa tehdyistä, elämää rajoittavista tulkinnoista itsestä, muista ihmisistä ja maailmasta kohti autonomiaa.  Autonomialla tarkoitetaan kykyä tietoisuuteen, spontaaniuteen ja läheisyyteen.

Terapeuttinen suhde

Terapeuttinen suhde TA:ssa perustuu oletukseen, että ihmiset ovat OK, eli ihmisinä yhtä arvokkaita. Terapeutti ja asiakas ovat samalla tasolla, ei toistaan ylempänä tai alempana, ja heidän välillään on molempia sitova työskentelysopimus.

Avoin kommunikaatio

Transaktioanalyytikko jakaa asiakkaan kanssa yhteisen kielen, eli transaktioanalyysin keskeiset käsitteet ja ajattelutavat kerrotaan asiakkaalle ja näin luodaan yhteinen ymmärrys asiakkaan ja terapeutin kesken, mistä on kyse, mikä on ongelma ja mitä muutosta tarvitaan. Terapeutilla ei ole ”salattua” tietoa, mitä hän ei voisi asiakkaalle antaa. Asiakasta kannustetaan ottamaan aktiivinen ja ajan tasalla oleva osa terapiaprosessissa.

Transaktioanalyysin keskeisiä Eric Bernen kehittämiä käsitteitä ovat minätila-malli (egostate) ja käsikirjoitus (script).

Minätila-malli

TA teorian ”sydän” on kolmiosainen minätila-malli.  Minätilojen kautta on mahdollista ymmärtää, mitä henkilön sisäisessä maailmassa tapahtuu ja miten se näkyy käyttäytymisessä:

Vanhempi minätila : käyttäytyminen, ajatukset ja tunteet, jotka on kopioitu vanhempihahmoilta

Aikuinen minätila: käyttäytyminen, ajatukset ja tunteet suhteessa tässä ja nyt -tilanteeseen

Lapsi minätila: käyttäytyminen, ajatukset ja tunteet kuten koimme ne lapsuudessa.

Minätiloja voidaan tarkastella myös strukturaalisen eli rakenteellisen (näyttää minätilojen sisällön)  ja funktionaalisen eli toiminnallisen (näyttää miten minätilaa käytetään) mallin mukaan.

Minätilojen kautta voidaan ymmärtää myös vuorovaikutusta, transaktioita , henkilöiden  ja  heidän minätilojensa välillä.

Elämänkäsikirjoitus (Script)

Huomio, että ihmisten aikuisen elämän mallit kehittyvät lapsuuden kokemusten myötä ei ole vain TA:lle ominainaista. TA käsikirjoitus teoria on erityinen siinä suhteessa, että sen mukaan lapsi hyvin varhain, pääosin alle 7-vuotiaana, muodostaa erityisen suunnitelman elämälleen, ei pelkästään yleistä käsitystä maailmasta. Tämä elämänsuunnitelma nähdään draaman muodossa, sisältäen selkeän alun, keskikohdan ja lopun. Lapsi ”kirjoittaa” käsikirjoitukseensa myös viimeisen näytöksen, mihin kaikki muut näytökset johtavat. Käsikirjoitus päätökset edustavat lapsen parasta strategiaa selvitä hengissä usein vihamieliseltä, joka hengenvaaralliselta näyttävässä maailmassa. Päätökset on tehty perustuen lapsen tunteisiin ja realiteettitestaukseen. Aikuisessa elämässämme tiedostamattamme valitsemme käyttäytymisen, joka johtaa meitä kohti viimeistä näyttämöä, käsikirjoituspalkkiota. Käsikirjoitus pohjautuu päätöksiin, jotka voidaan muuttaa. Tulemalla tietoiseksi käsikirjoituksestamme ja varhaisista päätöksistä, voimme tehdä uusia päätöksiä ja vapautua käsikirjoituksestamme ja siirtyä kohti autonomiaa.

Mihin tyypillisimpiin ongelmiin ja elämäntilanteisiin transaktioanalyyttinen terapia on suunniteltu? Mille erityisryhmille terapia on soveltuvin?

Transaktioanalyysi on välineenä laaja-alainen ja soveltuu yksilö-, ryhmä-, pari- ja perheterapiassa käytettäväksi. Sitä on sovellettu monenlaisten ongelmien ja elämäntilanteiden hoitoon.  Transaktioanalyysia voidaan käyttää lyhytterapiana painottuen ohjaukseen ja neuvontaan tai ns. ”redecision” terapiana tai pitkäkestoisen terapian välineenä, jossa terapiasuhde ja sen kautta tapahtuvat muutokset ovat keskiössä.

Transaktioanalyysia voidaan käyttää lähes kaikkien psyykkisten ongelmien hoitoon, kuten neuroosit, fobiat, paniikkihäiriö, mielialahäiriöt, psykoottiset oireet, persoonallisuushäiriöt, riippuvuussairaudet, psyykkiset traumat, stressioireet.  Pohjoismaissa transaktioanalyysia on käytetty erityisesti päihderiippuvuuden hoitoon.  Ainoastaan neuropsykiatrisia sairauksia ei ole hoidettu transaktioanalyysilla.

Transaktioanalyysi jakaantuu kolmeen koulukuntaan, joista jokaisella on oma erityinen teoreettinen painotuksensa ja käyttämänsä terapiatekniikat ja sovellutusalueet. Harva TA-terapeutti lukeutuu nykyisin yksinomaan johonkin näistä koulukunnista, vaan käyttää tilanteen vaatimalla tavalla näiden kaikkien ajattelua ja tekniikoita. Nykyinen transaktioanalyytikko koulutuskin edellyttää näiden kaikkien eri koulukuntien metodien hallitsemista.

Classic school (mm. Berne): Keskeistä on, että terapiassa asiakas ensin lisää tietoisuuttaan, miten hän on synnyttänyt ongelmansa. Seuraavaksi hän sopii käyttäytymismuutoksista, jotka ovat askeleita vanhan käsikirjoituksen mukaisista malleista kohti autonomiaa. Aikuisen ajattelua ja ymmärrystä hyödynnetään, mutta samalla herätetään Lapsen motivaatio.

Redecision school (mm. Robert ja Mary Goulding) :  Yhdistää TA-teorian ja hahmoterapian menetelmiä. Keskeistä ajattelussa, että henkilön elämään ongelmia tuovat ns. varhaiset päätökset nähdään pohjautuvan tunteisiin, ei ajatteluun. Vapautuakseen käsikirjoituksestaan (script) henkilön on tunnistettava nuo Lapsen tunteet, jotka hän koki varhaisia päätöksiä tehdessään, koettava tilanne loppuun ilmaisemalla nuo tunteet, muutettava varhainen päätös uudeksi ja paremmin toimivaksi päätökseksi (redecision).

Cathexis school (mm.  Jacqui Schiff): Menetelmä painottaa väheksynnän ja uudelleenmäärittelyn konfrontointia. Passiivisuuden sijaan ihmisiä kannustetaan ajattelemaan ja toimimaan ratkaistakseen ongelmiaan. Terapeutti voi myös tehdä ”vanhemmuus-sopimuksen” (parenting) asiakkaan kanssa. Terapeutti tekee sopimuksen tietyn ajan sisällä olla esim. jatkuvasti käytettävissä asiakkaalle ”korvaavana vanhempana” antaen asiakkaalle uusia ja positiivisia Vanhemman määritelmiä korvaten rajoittavat viestit, jotka on mahdollisesti saatu todellisilta vanhemmilta.  Menetelmää on käytetty mm. psykoosien hoidossa, vaatien silloin kuitenkin turvalliset puitteet, terapeutin vahvan sitoutumisen ja psykiatrisen taustatuen.

Näiden kolmen koulun ulkopuolelle on parina viime vuosikymmenenä syntynyt myös muita TA terapiasuuntauksia:

Taibi Kahler’n ”Miniscript” teoria, jota voidaan käyttää mm. stressioireiden tunnistamiseen ja hoitamiseen.

”Relational TA” (mm. Charlotte Sills): Painottaa terapiasuhdetta välineenä terapiaprosessissa.

“Integrative TA “(mm. Richard G. Erskine): Hyödyntää psykoanalyyttistä self-psykologiaa ja objektisuhdeteoroita, hahmoterapiaa, psykofyysisiä psykoterapioita ja transaktioanalyysia.

Minkä ikäisille terapia soveltuu parhaiten?

Transaktioanalyysi on käyttökelpoinen kaikille yli 3-vuotiaille.

Kuinka usein terapiakäyntejä on? Kuinka pitkään yksi käyntikerta tavallisesti kestää?

Käyntien tiheys riippuu määritellystä tavoitteesta, terapeutin suuntautumisesta ja terapian vaiheesta sekä asiakkaan ja terapeutin tekemästä sopimuksesta. Terapiasuhdetta välineenä (”Relational TA”) painottava terapeutti tapaa asiakasta 1-2 kertaa viikossa 45 min – 1 tunti kerrallaan, ”Redecision”-koulukunnan terapeutti tapaa asiakasta harvemmin ja pidemmän ajan kerrallaan.

Kuinka pitkään tyypillinen hoito kokonaisuudessaan kestää? Mitkä tekijät vaikuttavat hoidon kokonaiskestoon?

Eric Berne korosti TA-terapian pyrkimystä auttaa asiakasta mahdollisimman nopeasti. Hänen suosituksensa asiakkaille oli: ”Parane ensin, analysoidaan se sitten myöhemmin, jos vielä sitä haluat.” Mikään ”lyhyt-terapia” TA ei kuitenkaan ole. Hoito voi kestää muutamasta käyntikerrasta useisiin vuosiin. Joidenkin ongelmien ratkaisussa tarvitaan pitkäaikaista hoitosuhdetta. Asiakkaan ja terapeutin välinen sopimus vaikuttaa hoidon kestoon. Kun asiakas on saavuttanut muutostavoitteensa (sopimus), voidaan hoito lopettaa.

Mitä tyypillisen terapiakäynnin aikana tapahtuu ja mitä käynnillä tehdään? Keitä ihmisiä terapiatilanteessa voi olla samanaikaisesti? Voiko terapiaa tehdä sekä yksilö- että ryhmämuotoisena? Voiko terapeutteja olla enemmän kuin yksi?

Asiakas määrittelee, minkä muutoksen hän haluaa toteuttaa ja mitä hän tarvitsee päästäkseen tuohon muutokseen. Asiakas ja terapeutti keskustelevat – terapeutti voi olla aktiivinen kysellen, tarjoten välineitä, selkiyttäen. Terapeutti voi myös ehdottaa asiakkaalle esim. ”kahden tuolin tekniikan” käyttämistä ongelmakohdan tutkimiseen ja mahdollisesti tunteiden tavoittamiseen. Terapiatilanteessa voi olla mukana myös perheenjäseniä, ystäviä. Terapia voidaan toteuttaa yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Pari-, perhe- ja ryhmäterapiassa voi olla 1-2 terapeuttia.

Tuleeko terapiasta ns. kotitehtäviä, eli asioita joita harjoitellaan itsenäisesti terapian ulkopuolella? Minkälaisia ja mitä tarkoitusta varten?

TA-terapiassa pyritään muutokseen, joka määritellään sopimuksella, jonka toteutumiseen koko terapia tähtää. Tähän prosessiin voi kuulua harjoittelua ja sopimuksia uudenlaisesta käyttäytymisestä, joka tapahtuu terapian ulkopuolella. Esim. ”ole täydellinen”-käskyn omaava henkilö voi ottaa tehtäväkseen tietoisesti epäonnistua turvallisesti, ”mokata” jossakin, ”ole vahva”-käskyn omaava voi opetella pyytämään apua, ”älä ole lapsi”-kiellon omaava voi harjoitella leikkiä esim. huvipuistossa. Asiakas voi myös tehdä sopimuksen jonkun luvan antamisesta itselleen, esim. luvan tuntea tunteensa, liittyä joukkoon, olla tärkeä. Tehtävät suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa, eikä valmiita malleja ole. Tehtäviä käytetään tarvittaessa, ei välttämättä aina. Tehtävien tarkoituksena on auttaa asiakasta luopumaan käsikirjoituksestaan ja opetella uudenlaista tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä.  Terapeutin tehtävänä on varmistaa turvallisuus tehtäviä käytettäessä. Luopuessaan käsikirjoituksestaan asiakas voi olla erityisen haavoittuvainen, ennen kuin uusi olemisen tapa on vahvistunut.

TA-terapiaan  voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä, esim. käsikirjoitusanalyysia varten asiakas vastaa  joukkoon kysymyksiä omasta elämästään. Näiden pohjalta terapeutti laatii yhdessä asiakkaan kanssa käsikirjoitusanalyysin, jossa tuodaan näkyville mm. asiakkaan vanhempihahmoilta omaksutut kiellot ja käskyt ja elämisen mallit, asiakkaan omaksuma olemassaolon asema ja hänen tekemänsä varhaiset päätökset.  Käsikirjoituksen hahmottaminen auttaa asiakasta ymmärtämään, mitä hänessä tapahtuu, kun hän voi huonosti ja saamaan paremmin otteen muutostyöstään.

Voiko terapiaa antaa asiakkaan työpaikalla, kotona, koulussa, päiväkodissa? Milloin näin yleensä tehdään ja millä ehdoin? Voidaanko terapiaa tehdä puhelimen, sähköpostin tai internetin välityksellä, ja jos kyllä, niin missä tapauksissa ja millä ehdoin?

TA on välineenä joustava ja sitä voidaankin käyttää niin terapian, kasvatuksen, ohjauksen ja neuvonnan sekä organisaatiotyön viitekehyksenä.

Kun terapian pohjana on asiakkaan ja terapeutin välinen sopimus, terapia voi tapahtua asiakkaan työpaikalla, kotona, koulussa, päiväkodissa, puhelimen, sähköpostin tai internetin välityksellä.

Mistä asiakas näkee tai tuntee, että paranemista tapahtuu? Entä millä muuttujilla terapeutti arvioi asiakkaan hoitumista?

Asiakas ja terapeutti käyttävät samoja muuttujia arvioidessaan paranemista. Arviointi sisältyy terapiaprosessiin ja on avointa.

Keskeistä on sopimuksen toteutuminen. Terapeutti ja asiakas työskentelevät kunnes asiakas on saavuttanut niin monta yhteisesti sovittua tavoitetta kuin hän haluaa.

Asiakas ja terapeutti näkevät asiakkaan muutoksen hänen kyvyssään käyttää kaikkia minätilojaan (Vanhempi, Aikuinen, Lapsi) asianmukaisella ja tilanteen vaatimalla tavalla. Samoin asiakas ja terapeutti voivat havainnoida, kuinka paljon asiakas on vapautunut käsikirjoituksestaan eli vanhoista päätöksistä ja uskomuksista, jotka ovat kapeuttaneet hänen elämäänsä ja kuinka paljon hän kykenee elämään ”tässä-ja-nyt” . Tämä voi näkyä käyttäytymisen, tunteiden tai ajatusten tasolla tai näissä kaikissa.  Eli toisin sanoen, kun asiakas astuu ulos käsikirjoituksestaan, hän käyttäytyy, tuntee ja ajattelee uudella tavalla.  Hän myös käyttää ja kokee kehonsa uudella tavalla, esim. krooniset jännitykset voivat vapautua ja psykosomaattiset sairaudet parantua.

Mihin hoidon vaikuttavuus perustuu teoreettisesti ja kliinisesti?

Transaktioanalyysi mukautuu asiakkaaseen ja hänen tarpeisiinsa. Transaktioanalyysissa korostetaan terapeuttista allianssia – terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Transaktioanalyysi korostaa jokaisen kykyä ajatella (paitsi vakavan aivovaurion omaavat). Hoito perustuu yhteistyöhön ja sopimuksiin. Terapian tavoite määritellään tarkkaan. Transaktioanalyysi näkee, että ihmiset voivat muuttua. Muutosta ei saavuteta vain ymmärtämällä vanhat rajoittuneet tai kärsimystä tuottavat käyttäytymismallit vaan aktiivisesti päättämällä muuttaa nuo mallit ja toimimalla sen mahdollistamiseksi. Nämä päätökset ja muutokset, jotka tehdään, voivat olla todellisia ja kestäviä. Terapiassa vuorovaikutus perustuu avoimeen kommunikaatioon. Sekä terapeutilla että asiakkaalla on täysi informaatio siitä, mitä tapahtuu terapiassa. Terapeutti kannustaa asiakasta myös oppimaan TA:sta. Näin asiakas voi ottaa tasaveroisen roolin muutoksen prosessissa. Kommunikaation helpottamiseksi TA:n ajatukset on ilmaistu yksinkertaisella kielellä käyttäen tuttuja sanoja, kuten esim. Vanhempi, Aikuinen, Lapsi, peli, käsikirjoitus, huomionosoitus (sively).

Mitä tieteellistä näyttöä hoidon vaikuttavuudesta on?

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että on olemassa huomattava tieteellinen todiste pohja, joka tukee TA teorian ja menetelmien käyttökelpoisuutta useilla sovellutusalueilla, sisältäen psykoterapian. Thomas Olsson on vuonna 2010 kartoittanut transaktioanalyyttistä tieteellistä ”evidence base” tutkimusta. Artikkelissaan (Scientific evidence base for transactional analysis in the year 2010 , IJTAR Vol 1, No 1 (2010): The International Journal of Transactional Analysis Research) hän toteaa, että vuosilta 1963 – 2010 löytyy ainakin 50 tohtoritason (PhD) tieteellistä tutkimusta, joissa todetaan TA psykoterapian positiiviset vaikutukset.

EATA on viimevuosina panostanut erityisesti  TA:n tieteelliseen tutkimukseen. Euroopassa on meneillään useita laajoja tutkimushankkeita transaktioanalyysin vaikuttavuudesta, joiden tuloksista kuulemme lähivuosina.

Lue lisää: The International Journal of Transactional Analysis Research

Mitkä ovat terapian hoidolliset tavoitteet, ts. milloin terapia voidaan lopettaa?

Terapia voidaan lopettaa, kun asiakkaan kanssa yhteisesti määritelty sopimus, muutostavoite, on saavutettu. Näitä sopimuksia voi olla terapiaprosessin aikana useita.

Terapian hoidolliset tavoitteet voidaan nähdä myös saavutetun, kun asiakas on merkittävässä määrin kyennyt luopumaan käsikirjoituksestaan ja siirtymään kohti autonomiaa.

Milloin terapia pitää keskeyttää määräajaksi tai pysyvästi, vaikka hoidolliset tavoitteet olisi saavuttamatta?

Jos terapeutin ja asiakkaan välillä ei ole sopimusta tai terapia ei etene, on terapia syytä keskeyttää.  Niin pitkään kuin terapeutin ja asiakkaan välillä on sopimus ja toimiva suhde ja kun tavoitteista on yksimielisyys, terapiaa voidaan jatkaa, vaikka edistyminen olisi hidastakin.

Mitkä asiakkaan piirteet ja ominaisuudet tukevat ja mitkä haittaavat terapian onnistumista, miksi?

Tukevat:

Asiakkaan toive ja tarve parantua.

Asiakkaan kyky itsetarkkailuun.

Kärsimyksen tiedostaminen, mitä ongelma tuottaa asiakkaalle.

Asiakasta tukeva ympäristö.

Edesauttavat sitoutumista terapiaprosessiin.

Haittaavat:

Sekundaarisen hyödyn tavoittelu.

Muutoksen pelko.

Pelko tulla tietoiseksi  omaan persoonaan liittyvästä aiemmin tiedostamattomasta materiaalista.

Ympäröivien ihmisten vastustus.

Akuutti päihderiippuvuus.

Lisäävät vastustusta, aiheuttavat ”paikallaan polkemista” ja mahdollisesti terapian keskeytymistä.

Mitä asiakas voi itse tehdä sen eteen, että terapia olisi mahdollisimman tehokasta?

Sitoutua terapiaansa ja muutostavoitteeseensa ja olla avoin.  Kertoa ajatuksistaan, tunteistaan ja tarpeistaan.  Tehdä sovitut tehtävät ja harjoitukset.  Olla yhteistyössä terapeutin kanssa. Olla avoin muutokselle. Ja ehkä myös lukea ja oppia transaktioanalyysista – ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

Millä tavalla terapeutin piirteet ja ominaisuudet vaikuttavat terapiassa? Mikä merkitys on terapeutin sukupuolella? Mitä asiakkaan pitäisi ottaa huomioon terapeutissa etsiessään itselleen sopivaa terapeuttia?

Vuorovaikutuksen terapeutin ja asiakkaan välillä tulee olla toimivaa, jotta terapia olisi tuloksekasta. Tässä terapeutin ja asiakkaan välinen sopiva ”henkilökemia” on hyödyksi. Tämä taas riippuu molemmista osapuolista, eikä sitä voida ennalta määritellä. Asiakkaan tulee kuunnella omaa intuitiotaan terapeuttia tavatessaan. Sama koskee kysymystä terapeutin sukupuolesta.

Mitä vääriä käsityksiä ja uskomuksia transaktioanalyyttiseen terapiaan on  liitetty?

Transaktioanalyysia pidetään usein vain ryhmäterapian menetelmänä. TA on kuitenkin käyttökelpoinen menetelmä sekä yksilö-, pari-, perhe- että ryhmäterapiassa.

Transaktioanalyysin käyttämä yksinkertainen ja joskus humoristinenkin kieli voi antaa pinnallisen vaikutelman. TA:n teoria on kuitenkin hyvin perusteltu ja syvällinen.

Transaktioanalyysia pidetään joskus vanhentuneena, 60-70-luvun jäänteenä.  TA on kuitenkin Bernen kuoleman jälkeen voimakkaasti kehittynyt ja lisäämässä kannatustaan maailmanlaajuisesti etenkin Euroopassa ja monissa Aasian maissa.

Onko terapia psykoterapiaa Suomessa tai ulkomailla?

EAP (European Association of Psychotherapy) on hyväksynyt Transaktioanalyyttisen psykoterapian tutkinnon psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavaksi.

Useissa Euroopan maissa (mm. Iso-Britannia, Saksa, Italia, Sveitsi, Itävalta) Transaktioanalyyttinen psykoterapia on hyväksytty psykoterapiaksi.

Suomessa Valvira ei ole vielä ottanut kantaa (kukaan ei ole hakenut).

TERAPIAKOULUTUKSESTA JA PÄTEVYYKSISTÄ

Mitkä tahot antavat terapiaan koulutusta Suomessa tai ulkomailla?

EATA:n kanssa sopimuksen tehneet PTSTA – P:t ja TSTA – P:t ovat oikeutettuja antamaan transaktioanalyyttista terapiakoulutusta. Suomessa ei ole vielä yhtään suomalaista e.m. pätevyyden omaavaa. Suomessa on sen sijaan käynyt kouluttamassa joukko ulkomaalaisia riittävän pätevyyden omaavia kouluttajia.

Ulkomailla on eri maissa TA Instituutteja ja koulutuskeskuksia, jotka järjestävät terapiakoulutusta. EATA asettaa koulutukselle standardit, jotka ovat samat kaikissa Euroopan maissa sekä myös  muualla maailmassa, koska  ITAA (The International Transactional Analysis Association) on hyväksynyt nämä standardit.

Isossa-Britanniassa ja Italiassa on mahdollista joissakin yliopistoissa suorittaa MA tutkinto pääaineena transaktioanalyysi.

Kaikki EATA:n hyväksymät ja valvomat kouluttajat ovat päteviä ja vastuullisia. Koulutusprosessi on yksilöllinen. Koulutettava tekee koulutussopimuksen valitsemansa TA-kouluttajan kanssa. EATA hyväksyy ja valvoo sopimuksia. Suositeltavaa on osallistua oman koulutusprosessinsa aikana useamman kouluttajan koulutuksiin (yhden toimiessa pääkouluttajana) sekä alan konferensseihin Euroopassa ja muualla.

Koulutuksesta lisää tietoa EATA:n sivuilla os.  http://www.eatanews.org/handbook.htm

Mitä eri pätevyystasoja terapeutti voi saavuttaa koulutuksella (esim. ET, VET)? Miten eri pätevyystasojen koulutusten sisältö ja kesto eroavat toisistaan?

Transaktioanalyyttinen psykoterapeutti voi olla vain CTA-P tai PTSTA-P  tai TSTA-P  tutkinnon suorittanut henkilö. Ellei henkilöllä ole tätä kirjainlyhennettä käytössä, hän ei voi toimia transaktioanalyyttisena psykoterapeuttina. Valmistuneista ja koulutussopimuksessa olevista terapeuteista on yhdistyksellä (FinTA/ EATA) tieto.  CTA-P tutkinto vastaa Suomen ET-tason tutkintoa ja TSTA-P vastaa VET tutkintoa.

CTA – P   Certified Transactional Analyst in Psychotherapy

–          Kouluttautumisen kesto yksilöllinen, yleensä 4 – 6 vuotta koulutussopimuksen tekemisestä.

–          Koulutuksessa oleva solmii kouluttajan (PTSTA-P tai TSTA-P) kanssa sopimuksen, minkä EATA vahvistaa.

Kun koulutettava on edennyt opiskelussaan sekä omassa prosessissaan (mm. oma terapia) riittävän pitkälle (yleensä noin 3- 5 vuotta), hän ilmoittautuu tutkintoprosessiin. Ensin hän tekee kirjallisen tutkinnon (n. 60 sivua), joka lähetetään EATA:n kautta nimettömänä arvioitavaksi kahdelle EATA:n nimeämälle tutkijalle. Jos he hyväksyvät kirjallisen tutkinnon, hän voi ilmoittautua suulliseen tutkintoon. Näitä suullisia tutkintoja järjestetään eri maissa TA-konferenssien yhteydessä. Suullisessa tutkinnossa 4-5 arvioijaa arvioi tutkittavan pätevyyttä kolmen eri terapiaistunnon video/audionauhoituksen ja TA-teoriasta esitettyjen kysymysten perusteella. Kirjallisen ja suullisen tutkinnon hyväksytysti suoritettuaan koulutettava saa CTA-P (Certified Transactional Analyst in Psychotherapy) pätevyyden . Toistaiseksi suomalaisten täytyy suorittaa tutkinto kokonaisuudessaan englannin tai ruotsin kielellä tai tulkin välityksellä.

PTSTA – P  Provisional Teaching and Supervising Transactional Analyst in Psychotherapy

–          Vuosi CTA-P tutkinnon tekemisen jälkeen on mahdollista hakea PTSTA-P nimikettä ja jatkaa kouluttautumista terapian kouluttamisen ja työnohjaamisen alueella. Yleensä kestää 5 – 6 vuotta saavuttaa TSTA taso. Tänä aikana koulutettava antaa TA-koulutusta ja työnohjausta kouluttajansa (TSTA – P) ohjauksessa.

TSTA – P  Teaching and Supervising Transactional Analyst

–          Tason saavuttaminen edellyttää noin 5 – 6 vuoden opiskelua CTA-P tutkinnon jälkeen. Arvioidessaan olevansa valmis tutkintoon, henkilö  ilmoittautuu EATA-konferenssien yhteydessä pidettävään tutkintotilaisuuteen, mihin hän toimittaa kirjallisen tutkielman ja antaa arviointi-raadin (4-5  TSTA-tason henkilöä) läsnäollessa sekä koulutus- että työnohjausnäytteen sekä vastaa teoriaa koskeviin suullisiin kysymyksiin. Suoritettuaan hyväksytysti kaikki osiot hän saa TSTA – P pätevyyden. Tutkinnon voi suorittaa myös kahdessa osassa, jolloin hän saa ensin pätevyyden  TTA – P (eli kouluttava transaktioanalyytikko) tai STA – P (työnohjaava transaktioanalyytikko) ja suorittaa puuttuvan osion myöhemmin.

Vaaditaanko terapiakoulutukseen otettavilta henkilöiltä jotain perustutkintoa? Jos ei, niin millainen perustutkinto terapeuteilla tyypillisesti on? (esim. lääkäri, psykologi, fysioterapeutti)

Transaktioanalyytikko koulutuksen voi aloittaa kuka tahansa. Jotkut valitsevat vain joitakin osia koulutuksesta suorittamatta tutkintoa. Tällöin heidän koulutuksensa on ammatillista kehittymistä tukevaa. Jos henkilö suorittaa transaktioanalyytikon ammattitutkinnon, hänen tulee ammattia harjoittaessaan ottaa huomioon kunkin maan lainsäädäntö. Esim. Suomessa Valvira edellyttää perustutkintoa (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja), joten psykoterapeutin ammattinimikettä Valvira:lta  hakiessaan transaktioanalyytikolla on oltava k.o. tutkinto.

Mikä taho ja millä tavalla terapeuttien pätevyyttä ja potilasturvallisuutta valvotaan?

Tutkinnon (CTA-P, PTSTA-P, TSTA-P) suorittanut terapeutti sitoutuu EATA:n ja FinTA:n eettisiin sääntöihin ja ohjeisiin, joissa mm. korostetaan kuulumista TA-yhdistykseen, työnohjauksen käyttämistä ja jatkuvaa kouluttautumista. EATA /FinTA valvoo terapeuttien pätevyyttä.  Koulutussopimukset ja tutkinnot hyväksytään EATA:ssa. Yhdistyksen eettinen toimikunta käsittelee ja tutkii sille toimeksiantona esitetyt potilasturvallisuuden rikkomistapaukset ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, ja voi käyttää EATA:n eettistä toimikuntaa tässä apunaan.

Mikä on terapian virallisen liiton tai yhdistyksen nimi ja yhteystiedot, joka valvoo terapeutteja ja pitää yhteyksiä heihin?

Euroopan tasolla: EATA  – European Association of Transactional Analysis: http://www.eatanews.org

Suomessa:  FinTA ry – Suomen Transaktioanalyysiyhdistys: http://finta.net/