1. Minätila
Minätilamalli on TA:n peruskäsite ja se jaetaan toiminnalliseen sekä 1. ja 2. asteen rakenteelliseen malliin. Minätila viittaa käyttäytymisen, ajattelemisen ja tuntemisen tapaan ja ilmaisee osaa persoonallisuudestamme tiettynä aikana. Minätilat jaetaan Vanhempi-, Aikuinen- ja Lapsi -minätilaan. Vanhempi-minätila sisältää kaikki ajatukset, tunteet ja käyttäytymismallit, jotka olemme oppineet vanhempihahmoiltamme. Aikuinen-minätila sisältää kaikki ajatukset, tunteet ja käyttäytymismallit, jotka ovat tilanteen mukaisia. Lapsi-minätila sisältää kaikki ajatukset, tunteet ja käyttäytymismallit sellaisina kuin ne koimme lapsina.
Toiminnallinen minätila-analyysi jakaa Vanhempi-minätilan Kontrolloivaan ja Hoivaavaan Vanhempaan. Lapsi-minätila jakautuu Luonnolliseen ja Mukautuvaan Lapseen ja mukautuva Lapsi-minätila jakautuu edelleen Sopeutuvaan, Kapinoivaan ja Vetäytyvään Lapseen.
2. Transaktiot
Transaktiot kuvaavat vuorovaikutusta. Vuorovaikutustilanteessa lähetämme jonkin viestin omasta minätilastamme ja toinen henkilö vastaa omasta minätilastaan käsin. Transaktiot jaetaan täydentyviin, risteytyviin ja piilotransaktioihin. Kun olemme keskenämme vuorovaikutuksessa, huomioimme toisemme. TA-kielessä kaikkia tapoja osoittaa huomiota kutsutaan sivelyiksi (strokes). Sivelyt jaetaan sanallisiin ja sanattomiin, suoriin ja epäsuoriin sekä myönteisiin ja kielteisiin. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ryhminä tai pareittain, he käyttävät aikaa eri tavoilla, mitä voi TA:n käsitteiden avulla tarkastella. Ajanjäsentäminen jaetaan vetäytymiseen, rutiineihin, ajanvietteeseen, toimintaan, peleihin ja läheisyyteen.
3. Elämänkäsikirjoitus
Jokainen meistä tekee lapsuudessaan päätökset omasta elämänkäsikirjoituksestaan. Elämänkäsikirjoitus sisältää alun, keskikohdan ja lopun sekä käskyt, kiellot, ohjelman ja aikaiset päätökset. Suurin osa käsikirjoituksesta on valmis ennen seitsemättä ikävuotta. Aikuisina meillä on taipumus tehdä valintoja, jotka sopivat tiedostamattomaan elämänkäsikirjoitukseemme. Käskyt ovat vanhempihahmojen Vanhempi-minätilasta lähetettyjä luonnehdintoja itsestä, muista ihmisistä ja elämästä ja ovat samalla ns. hiostajia. Hiostajat ovat: olet OK, jos miellytät olet vahva/olet täydellinen/kiirehdit tai jos yrität enemmän. Kiellot ovat vanhempihahmojen Lapsi-minätilasta lähetettyjä viestejä, jotka ovat luonteeltaan yleensä sanattomia. Ohjelma määrittelee, miten toteutamme käskyjä ja kieltoja. Elämänkäsikirjoitus sisältää sarjan päätöksiä, jotka lapsi tekee vastauksena käskyihin ja kieltoihin, jolloin ovat kyseessä aikaiset päätökset.
(Kiellot: Älä ole olemassa, älä ole itsesi, älä ole lapsi, älä kasva aikuiseksi, älä onnistu, älä (tee mitään), älä ole tärkeä, älä liity, älä ole lähellä, älä ole terve, älä tunne, älä ajattele. Lähde: Goulding & Goulding 1997)
4. Elämänasemat
Kun teemme aikaisia päätöksiä eli lapsuuden tulkintoja itsestä, muista ihmisistä ja elämästä, meille muodostuu perusoletus omasta itsestämme ja toisista ihmisistä. Perusolettamukset, elämänasemat jaetaan neljään asemaan; minä olen ok / sinä olet ok, minä en ole ok / sinä olet ok, minä olen ok / sinä et ole ok ja minä en ole ok / sinä et ole ok.
Lapselle tehdyt tulkinnat ovat vallitsevassa elämäntilanteessa paras tapa saada tarpeensa tyydytettyä ja selviytyä. Aikuisena saatamme edelleen tuntea Lapsi-minätilassa, että emme saa tyydytettyä tarpeitamme. Saatamme tuntea jopa olemassaolomme uhatuksi ja määrittelemme siksi todellisuuden uudelleen oman viitekehyksemme mukaiseksi. Kun jätämme huomioimatta tosiasioita, jotta todellisuus sopii omaan käsikirjoitukseemme, on kyse väheksynnästä.
Osana käsikirjoituksen ylläpitämistä saatamme aikuisena luoda suhteita, joissa toistamme samoja vuorovaikutusmalleja kuin alkuperäisissä vanhempi – lapsi suhteissa. Suhteen toinen kumppani on Vanhempi ja Aikuinen -minätiloissa ja toinen kumppani Lapsi-minätilassa. Pari toimii tällöin aivan kuin käytössä olisi vain kolme minätilaa kuuden asemesta, jolloin puhutaan symbioosista.
5. Huijaustunteet ja pelit
Lapsena havanduimme siihen, että perheessä tietyt tunteet ovat hyväksyttyjä ja tietyt tunteet kiellettyjä. Myönteisen huomion saamiseksi päätämme ehkä tuntea vain hyväksyttyjä tunteita, jotka korvaavat aidot tunteet. Korvaavia tunteita kutsutaan huijaustunteiksi. Jos koemme huijaustunteita, mutta varastoimme ne emmekä ilmaise niitä, kysymys on merkkien keräämisestä. Peli on sarja toistuvia transaktioita, jossa molemmat osapuolet päätyvät kokemaan huijaustunteita. Peli sisältää aina vaihdon, hetken, jolloin molemmat osapuolet kokevat, että jotakin odottamatonta ja epämiellyttävää on tapahtunut.
6. Autonomia ja kommunikaatio
Jotta voimme ymmärtää täysin mandollisuutemme ratkaista ongelmia aikuisena, meidän tulee tulla tietoisiksi tiedostamattomista malleistamme ja luopua omasta käsikirjoituksestamme. Kun olemme tiedostaneet, etteivät lapsuudessa päätetyt mallit toimi tänä päivänä, siirrymme toimimaan autonomisesti. Autonomia sisältää kyvyn tietoisuuteen, spontaanisuuteen ja läheisyyteen.
TA:n filosofian mukaan ihmiset ovat ok eli ihmisinä yhtä arvokkaita. Kaikilla on kyky ajatella ja ihmiset päättävät omasta kohtalostaan eli ovat vastuussa omista ajatuksistaan, tunteistaan ja käyttäytymisestään. Tehdyt päätökset ovat muutettavissa.
TA:n filosofiasta seuraa kaksi työskentelyn perusperiaatetta: sopimukset ja avoin kommunikaatio. Sopimuksiin perustuva työskentely tarkoittaa sitä, että muutostavoite on määritelty, jolloin osapuolten välillä on määritelty vastuu muutoksen saavuttamisesta. Sopimukset voivat olla joko kontrolliin tai muutostyöskentelyyn tähtääviä sopimuksia. Terapiatyöskentely ei voi perustua pelkkään kontrolliin, vaan edellyttää asiakkaalta suuntautumista muutosta kohti ja halua muuttua. Avoin kommunikaatio tarkoittaa, että osapuolten tulee saada kaikki informaatio, joka tarvitaan muutostavoitteen saavuttamiseen.