Eläkeläisen minä-tila

Kuva: Robert Agthe (Flickr)

Kuva: Robert Agthe (Flickr)

Työelämän jälkeistä aikaa kutsutaan monilla, lystikkäillä sanoilla. Niille yhteistä on laveasti tulkiten ”nyt lepää”. Paitsi espanjankielisissä maissa, joissa sana jubilado voisi suomentua ”nyt juhlii”.

TA-käsitteistön ehkäpä tunnetuin malli on niin sanottu minä-tila-malli. Malli kertoo, missä on ihmisen energia. Missä (tilassa) ovat tunteet, ajatukset ja toiminta? Entäpä jos vain juhlii ja välillä lepää? Onko se jo ihan oma minä-tilansa? Kun ei tiedä, täytyy kysyä gurulta.

Claude Steiner on guru. Siteeraan hänen ajatuksiaan kirjassa Wake up! You’re Dying, jonka johdannossa hän kertoo: ”Ajattelin kerrankin kirjoittaa kirjan aiheesta, josta oikeasti tiedän jotain. Kirjoitan vanhenevan miehen sielunmaailmasta. Olen juuri täyttänyt 70 vuotta.”

Kirja alkaa räväkästi. Ensimmäinen kappale on otsikoitu: ”Herätys, sinä kuolet kohta.” Tästä ei nyt selvitä vitseillä tai tekopirteydellä – tai ihoa kiristämällä. Kirja on eräänlainen tiekartta. Opas siitä, missä sen energian tulisi olla. Seuraavassa poimintojani ja tulkintojani kirjasta:

Jostain on luovuttava. Voisi aloittaa kaikesta siitä, mitä ei TA-käsitteistössäkään erityisemmin kannateta: pelit, hiostajat ja niin edelleen. Tee tilaa ”jalommille asioille”.

Suunnittele ja päätä. Se, mitä TA käsitteistössä kutsutaan käsikirjoitukseksi, toimii kuin kulttuuri yhteiskunnassa – vastustaa muutoksia. Mutta se on jo aikansa elänyt. Kirjoita parempi.

Unohda viha. Rakasta enemmän.

Kuuntele enemmän. Turhan puhuminen on ajan haaskaamista.

Hakeudu nuorten ja elinvoimaisten ihmisten pariin. Se lataa sinuakin.

Seksi. Tähän Steiner toteaa ameriikkalaisella sloganilla: ”Use it or lose it.”

Kun istuudut tai nouset ylös, älä ähise. Jos et saa olluksi hiljaa, toista jotain huudahdusta: ”Sit mentiin!” tai muuta vastaavaa.

Transcedence. Transcedence olikin vähän vaikeammin suomentuva käsite. Steinerkaan ei avaa sitä täsmällisesti. Ehkä sitä ei voi. Hän toteaa vain: ”Löysin googlettamalla yli 900 000 kirjaa tai opasta, mutta en osaa suositella mitään. Se on niin yksilöllistä.” Ehkäpä ”Nouse maallisten asioiden yläpuolelle ja näe asiat uusin silmin” on se, mitä hän sanalla tarkoittaa.

Kuolemanrajakokemukset ja transcendence

23.3.2014 tv-sarjan Inhimillinen tekijä jaksossa keskusteltiin NDE:stä (Near Death Experience). Kolme henkilöä ja toimittaja keskusteli niin sanotuista kuolemanrajakokemuksista. Keskustelijoista kaksi oli tavallaan kokenut kuoleman, sairaalan teho-osastolla. Heidät saatiin elvytettyä, mutta molemmilla oli selkeä mielikuva, tunteineen ja ajatteluineen, tästä tapahtumasta. Kolmas keskustelija oli tutkija, filosofian dosentti, joka teki tutkimusta aiheesta.

Molemmat melkein kuolleet kuvailivat kokemusta kauniilla sanoilla: täydellistä, rakkautta, värikästä, ihmeellistä. Myös, molemmille oli ikään kuin tarjottu tilaisuus ”Josko kuitenkin vielä palaisit takaisin?” Palasivatkin ja jotenkin valaistuneina, vahvempina ja täysin uusin elämänarvoin. Tutkija myötäili, että kyllä, tällaista tämän kokeneet yleensä kertovat.

Minulle näissä Steinerin ajatuksissa, varsinkin transcedence-käsitteen kuvauksessa, ja kyseisessä tv-ohjelmassa haastateltujen intoa ja energiaa pursuavissa puheenvuoroissa oli yhtäläisyyksiä.

Pitäisikö kehittää itselleen tällainen NDE? Siihen saattaa liittyä riskejä, joten olkoot nyt vielä. Koetan tulla toimeen Steinerin opeilla ja valaistua vähän turvallisemmin. Sitä odotellessa.

Markku Pispa, regular member

Claude Steiner on syntynyt vuonna 1935 Pariisissa. Itävaltalaiset vanhemmat muuttivat USA:han., jossa Steiner aloitti yhteistyön Eric Bernen kanssa 1957 ja väitteli tohtoriksi (clinical psychology) 1965. Hän on ITAA:n perustajajäsen ja on kirjoittanut runsaasti kirjoja. Ehkä täällä tunnemme Warm Fuzzies -tarinan tai kirjan Games Alcoholics Play.

Nykykuulumiset ja enemmän infoa: http://www.claudesteiner.com/

Inhimillinen Tekijä – ohjelman jakso Kuolemanrajakokemuksista on katsottavissa vuoden ajan: http://areena.yle.fi/tv/2152923

Leave a Reply